Maalämpö Pirkanmaalla

Lämmitysjärjestelmän uusiminen on kiinteistön elinkaaren merkittävimpiä investointeja. Tampereen seudulla monet pientalojen ja taloyhtiöiden omistajat päätyvätkin hyödyntämään maaperän uusiutuvaa energiaa. Motivan tilastojen mukaan oikein mitoitettu maalämpöpumppu vähentää kiinteistön ostoenergian tarvetta jopa 70–80 prosenttia. Se tuo suoria säästöjä kuukausittaisiin asumiskustannuksiin heti asennuksen jälkeen.

Ennen järjestelmän tilaamista on kuitenkin selvitettävä, soveltuuko tontti energiakaivon poraamiseen. Tampereen kaupunkialueen vaihtelevat maaperäolosuhteet, tiivis pientaloasutus ja tiukat pohjavesimääräykset asettavat omat reunaehtonsa porausprojektille. Onnistunut hanke vaatiikin tarkan ennakkoselvityksen alueen geologiasta ja paikallisista lupakäytännöistä. Näin asennus etenee sujuvasti ja järjestelmä toimii tehokkaasti vuosikymmenien ajan.

Tampereen kallioperä ja tontin vaatimukset energiakaivolle

 

Energiakaivon toiminta perustuu siihen, että peruskallioon porattuun reikään lasketaan lämmönkeruuputkisto. Putkistossa kiertää jäätymätön neste, joka sitoo itseensä maaperän lämpöä ja kuljettaa sen sisällä sijaitsevalle lämpöpumpulle. Kaivon toimivuuden kannalta onkin ratkaisevaa, kuinka syvällä kiinteä peruskallio sijaitsee ja millainen tontin maaperä on kovan kallion päällä.

Tampereen alueen geologia on erittäin vaihtelevaa. Esimerkiksi Pyynikin ja Tahmelan alueilla harjumuodostelmat sekä paksut hiekka- ja sorakerrokset pidentävät usein matkaa maanpinnasta kiinteään peruskallioon. Toisaalta taas monilla uudemmilla asuinalueilla kallio saattaa olla lähes välittömästi pintamaan alla. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kartoitusmateriaaleista voidaankin arvioida kallioperän likimääräinen syvyys jo ennen työn aloittamista.

Jos tontilla on paksu savi- tai hiekkakerros, porauksessa käytetään tavallista enemmän teräksistä suojaputkitusta. Suojaputki hitsataan tiiviiksi ja porataan pehmeän maakerroksen läpi aina kiinteään kallioon saakka. Se estää maa-aineksen ja pintavesien valumisen porareikään. Suojaputkitus on välttämätön kaivon rakenteelliselle kestävyydelle, mutta se nostaa hieman porauksen alkumetreistä syntyviä kustannuksia verrattuna kohteeseen, jossa kallio on heti pinnassa.

Toimenpidelupa ja pohjavesialueet Tampereen seudulla

 

Energiakaivon poraaminen vaatii poikkeuksetta viranomaisen hyväksynnän. Tampereen kaupungin rakennusvalvonta edellyttää toimenpidelupaa ennen poraustöiden aloittamista. Luvan saamiseksi hakemukseen liitetään asemapiirros, johon on merkitty tarkasti suunnitellun energiakaivon sijainti, etäisyydet tontin rajoihin, naapuritonttien mahdollisiin kaivoihin sekä muihin maanalaisiin rakenteisiin, kuten vesijohtoihin ja sähkökaapeleihin.

Erityistä tarkkuutta vaaditaan silloin, jos kiinteistö sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Tampereella on useita tärkeitä pohjavesialueita, kuten herkästi reagoivat harjujaksot. Ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti luokan I ja II pohjavesialueilla energiakaivojen poraaminen on yleensä joko kokonaan kiellettyä tai sitä on rajoitettu ankarasti. Kiellot ja rajoitukset ehkäisevät riskiä siitä, että porausvaiheessa tai mahdollisen putkirikon yhteydessä lämmönkeruuneste pääsisi sekoittumaan puhtaaseen talouspohjaveteen.

Sallitulle alueelle asennettavan järjestelmän laitevalinta vaikuttaa merkittävästi lämmityksen tehokkuuteen ja varmuuteen. Esimerkiksi laadukkaat kotimaiset Gebwell Aries -maalämpöpumput vastaavat hyvin pohjoismaisten olosuhteiden vaatimuksiin. Niiden invertteritekniikka säätää lämmitystehoa portaattomasti todellisen tarpeen mukaan. Tämä estää turhat käynnistykset ja suojaa laitetta mekaaniselta kulumiselta säästäen samalla energiaa.

Suojaetäisyydet ja tontin rajat tiiviisti rakennetulla alueella

Tontin rajat ja sijoittelu

Tampereen pientaloalueilla, kuten Nekalassa, Pappilassa tai Atalassa, tontit ovat usein kapeita ja tiiviisti kaavoitettuja. Se vaatii tarkkuutta energiakaivon sijoittelussa. Suomen ympäristökeskuksen ja kuntien yhteisten rakennusjärjestysten ohjeistuksen mukaan energiakaivon on sijoituttava riittävän kauas naapuritontin rajasta. Yleissääntönä pidetään vähintään 7,5 metrin etäisyyttä rajasta.

Etäisyyssäännöllä varmistetaan, etteivät kaksi liian lähekkäin sijoitettua energiakaivoa kerää lämpöä samalta alueelta. Liian lähekkäiset kaivot jäähdyttävät kallioperää paikallisesti liikaa. Se puolestaan heikentää molempien maalämpöpumppujen hyötysuhdetta ja nostaa lämmityksen sähkökustannuksia. Kahden eri tontilla sijaitsevan energiakaivon välisen etäisyyden tuleekin olla vähintään 15 metriä, jotta maaperän lämpöenergia riittää molemmille kiinteistöille häiriöttömästi.

Naapureiden kuuleminen ja poikkeukset

Joskus tontin muoto tai olemassa olevat rakennukset tekevät 7,5 metrin rajaetäisyyden noudattamisesta mahdotonta. Raja-etäisyydestä voidaan kuitenkin poiketa naapuritontin omistajan kirjallisella suostumuksella. Suostumuksella naapuri antaa luvan kaivon sijoittamiseen lähemmäs rajaa ja sitoutuu samalla sijoittamaan oman mahdollisen tulevan kaivonsa vastaavasti kauemmas rajasta, jotta kaivojen väli säilyy riittävänä. Sopimus kirjataan viralliseksi rasitteeksi kiinteistörekisteriin.

Maalämpöjärjestelmän mitoitus ja asennuksen käytännön vaiheet

 

Kun luvat ja sijoituspaikka ovat selvillä, siirrytään järjestelmän mitoitukseen. Energiakaivon syvyys määritetään aina kiinteistön energiantarpeen mukaan. Suuri talo ja runsas lämpimän veden kulutus vaativat syvemmän kaivon. Tyypillisesti omakotitalon energiakaivo on syvyydeltään 150–250 metriä. Mitoituksessa otetaan huomioon kaivon niin sanottu aktiivisyvyys eli se osa kaivosta, joka on veden alla. Vesi johtaa lämpöä kalliosta putkistoon huomattavasti ilmaa tehokkaammin, joten vedenpinnan korkeudella reiässä on suuri vaikutus järjestelmän tehoon.

Asennusprosessi etenee tarkasti suunnitellussa järjestyksessä:

Poraustyöstä syntyy hienojakoista kivipölyä ja vettä, jotka ohjataan työmaalla siirtokonttiin selkeytymään ennen puhtaan veden johtamista hulevesijärjestelmään. Menettely pitää tontin siistinä ja suojaa istutuksia vaurioilta. Kun vaakaputket on tuotu talon sisälle, vanha lämmitysjärjestelmä puretaan ja uusi maalämpöpumppu kytketään kiinteistön vesikiertoiseen lämmitysverkostoon.

Oikea mitoitus säästää laitetta ja sähköä

Mitoituksessa ei kannata tinkiä. Liian matalaksi porattu kaivo kylmenee vuosien saatossa liikaa, jolloin lämpöpumppu joutuu käyttämään sisäänrakennettua sähkövastusta lämmityksen tukena kylmimmillä säillä. Se nostaa sähkölaskua ja lyhentää kompressorin käyttöikää laitteen käydessä jatkuvasti kuormituksen ylärajoilla. Vastaavasti tarpeettoman syvä kaivo lisää alkuinvestointia ilman todellista hyötyä. Ammattilaisen tekemä energialaskenta perustuukin talon toteutuneeseen kulutukseen, pinta-alaan sekä lämmitysverkoston tyyppiin, mikä takaa hankkeen taloudellisuuden.

Energiakaivon ja maalämpöpumpun hankinta on järkevä tapa siirtyä omavaraiseen, ympäristöystävälliseen ja edulliseen lämmitykseen. Tampereen seudulla asennus onnistuu useimmille tonteille erinomaisesti, kunhan ennakkoselvitykset, viranomaisluvat ja laitevalinnat tehdään huolellisesti heti alussa. Kokeneen asiantuntijan avulla lupaprosessi ja tontin soveltuvuuden arviointi sujuvat vaivattomasti.